Tampereen Teatterikesä, 6.8.2018, Teatterimonttu, Yliopiston päärakennus

Tänä vuonna en ole juuri kirjoittanut teatterikäynneistäni. Muutto ja uusi työ muokkasivat rutiinejani uusiksi. Ne esitykset, joita näin, eivät innostaneet minua, olin ehkä jopa kyllästynyt teatteriin. Talvella koin senkin, mistä olen kuullut muiden kertovan: katsomossa joku sulkee silmänsä. Repliikit kumisivat merkityksettömänä korvissani eikä näyttämöllä mielestäni tapahtunut mitään, miksi olisin silmäni avannut. Eikä siitä jaksanut kirjoittaa, vaikka toki kokemus sekin oli.

Tänään sytyin.

Olin melkein unohtanut, miltä tuntuu olla eturivissä ja uppoutua. Kun alkaa hymyillä ihan vaan siksi, että esitys tuntuu hyvältä. Ehkä myös esityksen englanninkielisyys sai minut etunojaan: ymmärränhän kaiken? Ymmärränhän tarpeeksi?

Esitys oli The Audition, Tampereen teatterikesässä vieraileva itävaltalainen ryhmä LizArt Productions & toxic dreams.

Näytelmän aiheena on tulevaan elokuvaan järjestetty koe-esiintyminen, casting-tilaisuus, jossa haetaan pääosan esittäjää fyysikko Stephen Hawkingista kertovaan elokuvaan.  Tilaisuudessa kolme näyttelijää esittää kukin vuorollaan kohtauksia tulevasta elokuvasta: Hawking noin 20-vuotiaana ennen sairauden alkua ja Hawkingin vaiheita sairauden edetessä.

Koska Hawking on suuren osaa elokuvasta sairas, pohditaan roolituksessa, tarvitseeko näyttelijänkään olla ns. terve. Onnistuuko vammainen kenties paremmin esittämään vammaisuutta kuin terve näyttelijä?

Hollywood-elokuvissa saadaan ihmiset lentämään tai muuntautumaan toiseksi olioksi – onko siis mikään ongelma saada liikuntakyvytön muutaman kohtauksen ajaksi esittämään liikkuvaa, näytelmässä pohditaan. Eihän näyttelijä ylipäänsä elokuvissa oikeasti tee läheskään kaikkea sitä, miltä se elokuvissa saadaan näyttämään. Oikean vaikutelman saamiseksi on olemassa tekniikkaa ja apuvälineitä – kuten walkinghawking!

Roolittaja Nina Gold kohtelee kaikkia Hawking-osan haluavia samalla tavalla, hänelle se, että yhdellä näyttelijällä on mahdottomalta kuulostava australialainen nimi ja karusellikammo on yhtä suuri tai pieni vamma kuin muiden näyttelijöiden sairaudet. Hän piikittelee tasapuolisesti epäonnistumisille ja hiillostaa näyttelijäehdokkaita korrektiuden rajoilla liikkuvissa kommenteissaan. Mutta niin nasevasti, että pakkohan tälle on nauraa!

Ei kai Hawking sentään käärmeen tavoin liikkunut? Osaatko käyttää noita kävelykeppejä lainkaan, vai miksi olet noin hidas? Sinun sormiesi kouristukset ovat erinomaisia – vaikka et tulisi valituksi rooliin, voitko mahdollisesti opettaa nuo tulevalle pääosan esittäjälle? 

Rajoitteisiin haetaan ratkaisuja näytelmän roolivaatimusten kautta: jos et pysty seisomaan, lisätään eteesi siltakaide. Nyt näyttää siltä kuin seisoisit, hyvä! Ja nyt, ota rakastunut ilme!

Syvempänä sanomana heijastuu kuitenkin ajatus ihmisten tasa-arvoisuudesta.

Kuka sitten näyttelee ALSista kärsivän Hawkingin oireita paremmin  – liikuntarajoitteinen vai rajoitteeton näyttelijä? Vai se, joka on parempi näyttelijä?

Itävaltalaisnäyttelijät olivat huippuja ja kokonaisuus vaikutti vaivattomalta ja luontevalta. Sivurooleissa olevat Casting-tilaisuuden avustajat eivät tehneet mitään ylimääräistä ja teennäistä esittääksen casting-tilaisuuden avustajia, vaan he yksinkertaisesti olivat niitä. Ihanaa, heidän rooleihinsa ei oltu kirjoitettu mitään ylimääräistä väkinäistä pelleilyä!

Näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Yosi Wanunu on löytänyt erinomaisen näytelmän aiheen. Näytelmiä näytelmän/elokuvan tekemisestä on tehty ennenkin, mutta se, että näytelmä perustuu juuri fyysikko Stephen Hawkingiin tekee siitä kiinnostavan ja ajankohtaisen. Moni on nähnyt Hawkingista tehdyn elokuvan, ja se tuotti uusia mielikuvia ja kerroksia näytelmän katsojalle, lisäsi elämyksen mustaa huumoria.

The Audition käsittelee vammaisuutta roisilla tavalla, tavalla, jota ohjaaja ei ehkä uskaltaisi tehdä, ellei joukossa olisi vammaisia näyttelijöitä.

Näytelmä oli englanninkielinen. Tekstini sitaatit ovat muistikuviani siitä, mitä sanottiin, eivät tarkkoja repliikkejä ja niiden käännöksiä.

Tutustu Tampereen teatterikesän ohjelmistoon

Kuva: Tampereen teatterikesä/Sandra Fockenberger

Mainokset